Vähäisenkin liikunnan vaikutuksia

Toukokuu on kohta ohi! Minnekä tämäkin kuukausi taas hävisi? Laihdutuksen osalta tää kuukausi on ollut eka, kun jotain on oikeasti tapahtunut siinä mielessä, että olen tehnyt oikeita asiota edes vähän. Toisaalta on lipsunut siihen laihdutuskuplaan ja oonkin nyt tosi kusisessa raossa opintojen kanssa. No, ei siitä sen enempää. Eilen yllätin itseni menemällä aamulla lenkille. Siis olin kyllä syönyt aamupalan ja heräillyt sen pari kolme tuntia, mikä yleensäkin menee... Olen siis aamuisin tosi hidas, ja jos ei ole pakko, niin en edes viiti potkia itteeni vauhtia. Mieluummin heräilen pitemmän kaavan mukaan silleen lempeästi. Mutta joka tapauksessa sen lorvimisen ja vetelehtimisen sijasta jälkeen vedin lenkkikamat niskaan ja painelin pihalle. Ei se ollut tämän viikon tehokkain tai edes pisin lenkki, mutta jotenkin mukava kuitenkin. Oon tänä vuonna tykästynyt tuohon valoisuuteen, jota oon viime vuosina lähinnä inhonnut. Oon vissiin kärsinyt jonkin sortin kevätmasennuksesta/väsymyksestä, mutta tänä vuonna se on ollut vähäisempää, vaikka niitä raskaitakin päiviä on ollut. Tai liekkö kevään "helppous" johtunut kylmästä ja sateisesta säästä? Pehmeämpi lasku valoon ja lämpöön. :)

Toissaviikolla lenkillä ojasta bongattuja kukkia (huono kuva joo, kun laiskana en jaksanut mennä lähemmäs) - toisella puolella tietä maa oli valkoisena lumesta. :D


Mun piti siis kirjoittaa siitä, että oon yllättynyt siitä, miten vähäinenkin liikunta vaikuttaa minuun. En odottanut, että se tuntuisi yhtään miltään näin nopeasti ja näin vähäisenä. Silti voin jo nyt sanoa huomanneeni positiivisia vaikutuksia olossani/kehossani, ja uskon niiden johtuvan nimenomaan liikunnasta.

Mä oon kyllä tiedostanut sen, että liikunta vaikuttaa positiivisesti mielialaan. Kun kroppa voi hyvin, mieli voi hyvin - ja toisinpäin. Lisäksi tarpeeksi rankka liikunta saattaa tuottaa tyydytystä ihan hormonitasolla tms., mutta mä en tee mitään rankkaa. Ja sitten on vielä se, että kun "voittaa itsensä", niin onhan se siistiä. Silti en oikeasti tiennyt, että jopa lähes päivittäiset sunnuntaikävelyt, joita ei moni edes liikunnaksi kutsu, voivat vaikuttaa positiivisesti. Tiesin senkin, että se kehonhuoltojumppa, mitä teen, on tehokasta, koska olen tehnyt sitä ennenkin. En silti tiennyt, että se on tehokasta myös näin vähäisissä määrin tehtynä ja voisin edes itse nähdä jotain kehitystä näin pian.

Mun ryhti on parantunut. Jotenkin tiedostan paremmin, kun lysähdän ja asentoa tulee korjattua automaattisesti - liekö sitten jumpan tuoma tietoisuus vatsalihaksista tekee tämän. Jopa kävellessä tulee korjattua asentoa ryhdikkäämmäksi ja käytettyä myös keskivartaloa eikä vain jalkoja. Tämän huomasin jo aikanaan, kun aloin kävellä pitkiä lenkkejä ennen kuin aloitin juoksemisen. Mutta tässä välissä kun on mennyt vuosia lähinnä sohvalla, niin jännä huomata tällaiset uudelleen.  :) Oon myös ihan varma, että mun nilkat on kaventuneet! :D Se oli viimeksikin eka asia, minkä huomasin tota jumppaa tehdessäni. Se ainakin on varmaa, että ylävatsa, siis aivan rintojen alta, on pienentynyt - rintsikoita joutuu jo laittamaan tiukemmalle. Ja tämä siis tyyliin viiden tai kuuden jumppakerran jälkeen! Silloin viimeksi tein sitä tuplamäärän kerralla nykyiseen verrattuna ja vieläpä joka päivä. Nyt teen vähän milloin sattuu sen mukaan milloin olen yksin, eli en tosiaankaan odottanut mitään tapahtuvan näin pian. Mun ruokavalio ei edelleenkään oo mitenkään superterveellinen, joten silläkään muutosta ei voi selittää. Eikä painokaan ole tippunut yhtään.

Mutta kaikkein oleellisinta on se, että mun fiilis itsestäni ja ulkonäöstäni on positiivisempi. Mä en ajattele ollenkaan olevani ruma, koska olen lihava, vaikka oon hokenut tota itelleni vuosikaudet. Koen olevani jotenkin itsevarmempi, ja sehän voi johtua ihan vain siitä ryhdikkäämmästä olemuksesta. Ja toisaalta sekin vaikuttaa, että pistää nokkansa ulos eikä vain hengaa yökkäreissä yötä päivää. Vaikkei sinänsä mitään tekisikään, niin ei ole täysin saamaton olo kuitenkaan. :) Ja loppujen lopuksi se ei edes ole tärkeää onko positiiviset muutokset liikunnan aikaansaamia vai useamman asian summa. Tärkeää on se, että jotain positiivista tapahtuu ja itellä on siitä positiivinen fiilis, joka kannustaa jatkamaan. :)

Kommentit

  1. Ihanan positiivinen teksti :) <3
    Hienoja muutoksia on tapahtunut ja kiva että olet itse ne huomannut. Ei voi muutakuin peukuttaa!!!
    -Laura-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitos <3 :) aika positiivinen fiilis oli kirjoittaessakin. :) Minustakin on kyllä aika siistiä huomata tollaisia pieniä motivoivia juttuja, varsinkin kun en edes odottanut sitä vielä tässä vaiheessa.

      Poista

Lähetä kommentti