Etsivä löytää?

Edellisestä postauksesta on kulunut melkein kaksi kuukautta. Tauko ei ole ollut suunniteltu, mutta en ole siitä kyllä stressanutkaan. Elämä on tällä hetkellä hyvin pitkälti työpainoitteista ja vapaalla sitten pyykinpesua ja ruuanlaittoa. Jaksan tehdä ruokaa kerran viikossa ja syön sitä sitten viikon ja kaivan vielä myöhemminkin pakastimesta muutaman annoksen tarvittaessa. Se on kätevää esim. nyt, kun olen taas saikulla flunssan takia enkä jaksa laittaa ruokaa, vaikka aikaa olisi, niin pakastimesta saa jotain pakastimelta maistuvaa mössöä. Elämäntaparempalle laihdutusmielessä ei kuulu mitään. Olen sairastellut melkein kaksi kuukautta putkeen (nyt olen kolmatta kertaa kuumeessa, koko ajan on ollut köhä ja nuha) ja olen ollut tosi väsynyt. En saa nukuttua viikolla tarpeeksi ja se sitten kostautuu viikonloppuisin. Toisaalta minulla on nykyisin vapaa-ajan tekemistä, varmaan osittain siksi, että opiskeluaikaan verrattuna vapaa-aika on selkeämmin rajattua. On työaika ja sitten on vapaa-a...

Huhhuh! Elämä on ihmeellistä! Kun asioita alkaa tapahtua, niin niitä sitten kanssa tapahtuu! Hyvinkin nopeasti. Vuosi 2017 päättyi ja 2018 on siis alkanut minun osaltani muuttohässäkällä ja uuteen työpaikkaan tutustumisella.  Kaupunki on entistä isompi, enkä tunne täältäpäinkään ketään. Aluksi ei hirvittänyt ollenkaan, mutta nyt tuntuu vähän jännittävältä. Mitä jos en oikeasti tutustu yhteenkään ihmiseen, vaikka asuisin täällä vuosia? Mitä jos vain jumahdan kotiini? Jotenkin tuntuu jo nyt siltä, että elämäni tulee olemaan juuri sitä, että käyn töissä ja tuun kotiin nukkumaan. Nyt olen flunssan ja muuttohässäkän ja kaiken uuden takia ollut varmaan normaalia väsyneempikin, mutta yleensä se menee niin, että jos ei heti aktivoidu, niin se aktiivisuus jää haaveeksi. Viikko viikolta se on vain haastavampaa.  Tää maistui ihan viikonlopulta :) Minulla on tavoitteita tälle vuodelle ja osa niistä on varmaan vähän turhan kunnianhimoisia. Yritän kuitenkin muistaa sen, että lähd...

Osallistuin, tai ainakin yritin osallistua, huhtikuun hyvinvointihaasteeseen . Tiesin, ettei mulle tule helppoa reissuviikon takia, mutta päätin silti kokeilla. Ekalla viikolla tein pari jalkahoitoa ja yritin rentoutua. Toisella viikolla jumppailin hartioita/niskaa. Kolmannella viikolla yritin jatkaa jalkojen hoitoa, leivoin ja hengailin metsässä tätitettävieni kanssa. En miettinyt stressaavia asioita, vaan annoin mieleni levätä. Vikalla viikolla tein listaa asioista, joista olen onnellinen. Yritin miettiä yhden asian joka päivä. Tein myös kehonhuoltojumppaa kerran kunnolla koko kroppaan ja kerran keskityin vain hartia-alueelle. Lisäksi vietin vappua itse leipomieni munkkien ja hyvän ystäväni seurassa. Ei oltu nähty moneen kuukauteen, mutta ei sitä oikeestaan huomannut. :) Munkkeja tein ensimmäistä kertaa itse, mikä on mun leivontarakkaudella ihme. Ensimmäisiksi munkeiksi yllättävän hyviä, vaikka itse sanonkin! Ei riittäny yks... Tässäpä tämä haasteeseen liittyvä onnellisuusas...